• slide6

    Pieni tähtipuoti

    Lönnrotinkatu 15

  • slide4

    Karttapallot

    Alkaen 9,50€

  • slide3

    Antiikkiset karttapallot

    Alkaen 13,50€

Alnilam - pieni tähtipuoti täynnä kaikkea taivaallista.

Ajankohtaista

 

POIKKEUS AUKIOLOAIKOIHIN:

Alnilam on suljettu keskiviikkona 18.1.2017. Olemme Tukholmassa tutustumassa uusiin mielenkiintoisiin tuotteisiin.

LAHJOJA, JOTKA KULKEVAT KIRJEKUORESSA

Alnialmin verkkokauppaan on avattu uusi tuote-osasto: Lahjoja kirjekuoressa. Olemme valinneet sinne tuotteita, jotka kulkevat  nopeasti kirjepostina ihan tavallisessa kuoressa tai kuplapussikuoressa. Valikoimaan mahtuu kaikkea mahdollista kompasseista kirjoitusvälineisiin ja leijoista pimeässä loistaviin tähtiin.  Mukana on myös kauniita kotimaisia käsityötuotteita, kuten koruja, muistikirjoja ja kirjanmerkkejä, jotka soveltuvat hyvin ulkomaillekin lähetettäväksi.

TAIVAALLA TAPAHTUU TAMMIKUUSSA

Tammikuussa yöt ovat edelleen pitkiä – pimeää riittää etelässä 14 tuntia ja pohjoisessa 16 tunnin ajan.

Alkuillasta taivaanlaella näkyy W-muotoinen Kassiopeia. Sen alapuolella on Andromeda, jonka alapuolella lounaaseen päin on puolestaan suuri Pegasus-neliö. Orionin tuttu tiimalasin muotoinen tähtikuvio on noussut kaakosta. Ajomiehen kirkas Capella on jo korkealla idässä.

Iltayöstä pääsee nauttimaan talvisen taivaan kirkkaimmista tähdistöistä. Orion on puolen yön maissa etelässä, ja sen avulla löytyy joukko kirkkaita tähtiä ja tähdistöjä. Orion vyön linjaa alas seuraamalla löytää horisontista taivaankantemme kirkkaimman tähden Siriuksen, ja vyötä ylöspäin seuraamalla päätyy punaisena hohtavaan Härän Aldebaran –tähteen. Tiimalasin yläpuolella on Ajomiehen viisikulmion muotoinen tähdistö, jonka yläreunassa loistaa kirkas Capella. Capellan vasemmalla puolella loistavat Kaksosten kirkkaat Castor ja Pollux –tähdet. Härän oikealla puolella siintävät Plejadit. Siriuksen ja Kaksosten väliin jää Pienen koiran Procyon –tähti. Orionin tähtiä kannattaa tutkia rauhassa, ne ovat keskenään selvästi erivärisiä. Vyön alla näkyy utumainen Orionin suuri kaasusumu.

Aamulla Otava on siirtynyt taivaanlaelle, ja sen alapuolella lounaassa on Leijonan tähtikuvio. Seuraamalla Otavan kauhanvartta alaspäin löytyy kirkas Karhunvartijan Arcturus, ja linjaa vielä alas jatkettaessa vastaan tulee Neitsyen Spica. Kesäkolmio näkyy idän suunnalla, Joutsenen Deneb ja Lyyran Vega ovat korkealla, ja Kotkan Altair –tähti näkyy lähellä horisonttia.

Maa on perihelissä eli radallaan lähimpänä Aurinkoa 4.1. klo 16. Utsjoella Aurinko nousee horisontin yläpuolelle 17.1.

Tammikuussa iltataivaalla ovat Venus, Mars, Uranus ja Neptunus. Aamun taivaalta löytyvät puolestaan Merkurius, Jupiter ja Saturnus. Merkurius on aamuyöstä matalalla kaakossa Jousimiehen tähdistössä. Hyvin kapea kuunsirppi on sen lähellä 26.1. aamuhämärän aikoihin. Venus näkyy selkeästi illalla lounaisella taivaalla. Sen on aluksi Vesimiehen tähdistössä, mutta siirtyy 23.1. Kaloihin. Kuunsirppi on Venuksen lähellä 1. ja 2.1. sekä 31.1. Venus on Neptunuksen lähellä 12.1. Mars näkyy illalla lounaassa lähellä Venusta lounaisella taivaalla. Se siirtyy Vesimiehestä kaloihin 19.1. Vuoden ensimmäisen päivän iltana Mars on hyvin lähellä Neptunusta. Kuu on Marsin lähellä 2.1. ja 3.1. sekä 31.1. iltaisin. Kirkas Jupiter on Neitsyen tähdistössä lähellä sen Spica -tähteä ja nousee itäkaakosta aamuyöllä, ja aamulla se on etelässä. Puolikuu on Jupiterin lähellä aamuyöllä 19.1. Saturnus on Käärmeenkantajan tähdistössä ja sen löytää matalalta kaakosta aamuhämärän aikoihin. Kapea kuunsirppi on Saturnuksen lähellä 24.1. aamulla. Uranus on Kaloissa etelässä pimeän tullessa. Neptunus on Vesimiehessä matalalla lounaassa. Se on lähellä Marsia illalla 1.1.  Kapea kuunsirppi näkyy vuoden ensimmäisen päivän iltana lounaassa. Kaunis tasasivuinen kolmio muodostuu taivaalle 31.1. kuunsirpistä, Venuksesta ja Marsista.

Kvadrantidien tähdenlentoparvi on aktiivinen 28.12.-12.1., ja sen maksimi on 3.1. aamuyöllä. Tähdenlennot näyttävät tulevan Karhunvartijan tähdistön yläosista. Hyvissä oloissa kvadrantideja voi nähdä jopa 60 tunnissa.

Auringonlaskun tienoilla voi näkyä helmiäispilviä. Ne loistavat kirkkaina ja joskus auringonlaskun jälkeen jopa värillisinä. Olosuhteet helmiäispilville on, kun syvä matalapaine ohittaa Suomeen pohjoisesta ja muuten vallitsee läntinen ilmavirtaus. Helmiäispilvet ovat runsaimmillaan pohjoisessa. Jääsumuhaloja voi nähdä kovien pakkasten aikaan esimerkiksi valopilareina keinovalolähteiden yläpuolella. Auringon ja Kuun ympärillä voi nähdä halorenkaita ja muita halomuotoja. Kovien pakkasten aikaan voi jäätyneen vesistön yläpuolella näkyä lisäksi kangastuksia.

KUUKAUDEN TÄHDISTÖ

Himmeä Kauriin tähdistö näkyy meillä parhaiten heinä-elokuussa keskiyöllä ja syyskuussa iltayöstä. Kauris on vanhimpia nimettyjä tähdistöjä. Babylonialaiset kutsuivat sitä Kalavuoheksi, ja se hallitsi tähtitaivaan aluetta, jossa ”virtasivat” suuret tähtitaivaan joet, Eufrat ja Tigris.

Kreikkalaisillekin Kauris oli vuohenpäinen mutta kalanpyrstöinen olento, joka yhdistettiin huilua soittavaan Pan-jumalaan. Tarun mukaan Typhon-hirviö pelästytti kerran jumalat, jotka suojautuivat naamioitumalla erilaisiksi eläimiksi. Pan-jumala muutti itsensä vuoheksi, mutta koska hän samalla pelästyksissään loikkasi jokeen, hänen takaruumiinsa muuttuikin kalaksi. Näystä huvittunut Zeus kohotti tämän oudon olennon tähdistöksi taivaalle.

Noin 2000 vuotta sitten, kun Ptolemaios kirjasi muistiin aikansa tähtitieteen osaamisen, Aurinko näkyi eteläisimpänä ollessaan Kauriin tähdistön suunnassa, mistä nimitys Kauriin kääntöpiiri on peräisin. Kauriin kääntöpiirillä Aurinko kohosi zeniittiin talvipäivänseisauksen hetkellä eli eteläisen pallonpuoliskon keskikesällä. Nimitys Kauriin kääntöpiiri on jäänyt käyttöön, vaikka nykyisin Aurinko onkin talvipäivänseisauksen aikaan Jousimiehen tähdistössä.

Astrologiassa Kauris kattaa ajan 22.12. – 19.1.. Nykyään Aurinko näkyy Kauriin suunnassa 19.1.-16.2..