• Pieni tähtipuoti

    Lönnrotinkatu 15

Alnilam - pieni tähtipuoti täynnä kaikkea taivaallista.

Ajankohtaista

 

ALNILAM TULEVISSA TAPAHTUMISSA

Päivitämme listaa vuoden mittaan.

Tampere Kuplii 21.-22.3.2020 Tampere-talo, Tampere

Desucon 13.-14.6.2020 Sibeliustalo, Lahti

Keskiaikaiset markkinat 25.-28.6. Turku

Hollolan keskiaika 18.-19.7. Hollola

Ropecon 24.-26.7. Messukeskus, Helsinki

Helsingan keskiaika 8.8.2020 Vantaa

Hämeen keskiaikafestivaali 14.-16.8. Hämeenlinna

Tracon 5.-6.9. Tampere-talo, Tampere

Turun kirjamessut 2.-4.10. Turku

Helsingin kirjamessut 22.-25.10.2020 Messukeskus, Helsinki

 

TAIVAALLA TAPAHTUU HELMIKUUSSA

Päivät alkavat helmikuussa selvästi pidentyä, mutta pimeitä yön tunteja riittää vielä yli puolen vuorokauden ajaksi.

Alkuillasta taivaanlaella näkyy W-muotoinen Kassiopeia, sen alapuolella Perseus ja itäpuolella Ajomiehen viisikulmio. Ajomiehen kirkkain tähti on Capella. Orionin tuttu tiimalasi on eteläkaakossa.

Orionin avulla löytyy joukko kirkkaita tähtiä ja tähdistöjä. Orion vyön linjaa alas seuraamalla löytää horisontista taivaankantemme kirkkaimman tähden Siriuksen, ja vyötä ylöspäin seuraamalla päätyy punaisena hohtavaan Härän ”silmään” eli Aldebaran –tähteen. Orionin yläpuolella on Ajomies. Leijonan tähdistö näkyy matalalla idässä Otavan kauhan alapuolella.

Aamulla Otava on taivaanlaen länsireunalle. Seuraamalla Otavan kauhanvartta alaspäin löytyy kirkas Karhunvartijan Arcturus, ja linjaa vielä alas jatkettaessa vastaan tulee Neitsyen Spica. Kesäkolmion tähdet näkyvät idän suunnalla –  Joutsenen Deneb ja Lyyran Vega ovat korkealla ja Kotkan Altair –tähti lähempänä horisonttia.

Helmikuussa planeetoista näkyvät Mars aamulla ja Venus sekä Uranus näkyvät iltataivaalla. Lisäksi Merkurius piipahtaa iltataivaalla.

Merkurius nousee kuun alussa hitaasti korkeammalle iltataivaalla länsilounaan suunnassa. 10.2 jälkeen se alkaa laskea matalammalle, ja 26.2. Merkurius on Auringon ja Maan välissä, jolloin sitä ei pysty havainnoimaan. Merkurius siirtyy 1.2. Kauriin tähdistöstä Vesimieheen. Venuksen löytää helposti koko helmikuun ajan illan pimennyttyä korkealta läntiseltä taivaalta. Venus siirtyy Vesimiehestä Kaloihin 2.2. Kasvava kuunsirppi on Venuksen lähellä 27.2. Mars näkyy aamulla matalalla kaakossa Käärmeenkantajan tähdistössä ja siirtyy 11.2. Jousimieheen. Vähenevä kuunsirppi on Marsia lähellä 18.2. aamulla. Jupiterin voi löytää aamupuolella Jousimiehen tähdistöstä hyvin läheltä horisonttia. Vähenevä kuunsirppi on Jupiterin lähellä 19.2. aamulla. Uranus löytyy kiikareilla korkealta lounaiselta taivaalta illalla. Kuu on ähellä Uranusta 28.2.

Puolikuu loistaa illalla 2.2. korkealta. Täysikuu on yöllä 8./9.2. Kapea kuunsirppi näkyy 25.2. illan hämärtyessä. Aurinko on aluksi Kauriin tähdistössä, mutta siirtyy 16.2. Vesimieheen.

Auringonlaskun tienoilla voi näkyä helmiäispilviä. Ne loistavat kirkkaina ja joskus auringonlaskun jälkeen jopa värillisinä. Olosuhteet helmiäispilville on, kun syvä matalapaine ohittaa Suomeen pohjoisesta ja muuten vallitsee läntinen ilmavirtaus. Helmiäispilvet ovat runsaimmillaan pohjoisessa. Jääsumuhaloja voi nähdä kovien pakkasten aikaan esimerkiksi valopilareina keinovalolähteiden yläpuolella. Auringon ja Kuun ympärillä voi nähdä halorenkaita ja muita halomuotoja. Kovien pakkasten aikaan voi jäätyneen vesistön yläpuolella näkyä lisäksi kangastuksia.

Kovien pakkasten aikoihin voi nähdä jääsumuhaloja valolähteiden lähistöllä. Yleisimpiä ovat pilarit, joita voi nähdä Auringon, Kuun tai esimerkiksi valopylvään ylä- ja alapuolella. Auringon molemmin puolin voi nähdä myös sivuaurinkoja, ja Aurinkoa tai Kuuta voi kiertää erilaisia kehiä tai kehän osia. Helmikuun alkupuolella voi myös nähdä värikkäitä helmiäispilviä matalalla auringonnousun tai –laskun suunnassa.

KUUKAUDEN TÄHDISTÖ

Vesimiehen tähdistön voi nähdä loppusyksystä matalalla lounaisella taivaalla. Kiikarilla tai pienellä kaukoputkella erottaa helposti kirkkaan pallomaisen tähtijoukon M2, ja hyvissä olosuhteissa kaukoputkella voi erottaa meitä lähimpänä olevan planetaarisen sumun, Helix-sumun

Vesimiehen tähdistöä ympäröivät taivaalla Kalat, Etelän kala, Valaskala ja Kauris, eli vesiaiheiset tähdistöt. Babylonialaisille tämä tähtitaivaan osa oli meri, jonka kaikkia tähdistöjä hallitsi Vesimies. Egyptiläiset uskoivat Vesimiehen aiheuttavan Niilin jokavuotiset tulvat. Vesimiehen hieroglyfinen merkki oli virtaava vesi.

Astrologiassa Vesimies kattaa ajan 20.1. – 18.2. Nykyään Aurinko näkyy Vesimiehen suunnassa 16.2. – 11.3.