TAIVAALLA TAPAHTUU HELMIKUUSSA

Päivät alkavat helmikuussa selvästi pidentyä, mutta pimeitä yön tunteja riittää vielä yli puolen vuorokauden ajaksi.  

Alkuillasta taivaanlaella näkyy W-muotoinen Kassiopeia, sen alapuolella Perseus ja itäpuolella Ajomiehen viisikulmio. Ajomiehen kirkkain tähti on Capella. Orionin tuttu tiimalasi on eteläkaakossa.

Orionin avulla löytyy joukko kirkkaita tähtiä ja tähdistöjä. Orion vyön linjaa alas seuraamalla löytää horisontista taivaankantemme kirkkaimman tähden Siriuksen, ja vyötä ylöspäin seuraamalla päätyy punaisena hohtavaan Härän ”silmään” eli Aldebaran –tähteen. Orionin yläpuolella on Ajomies. Leijonan tähdistö näkyy matalalla idässä Otavan kauhan alapuolella.

Aamulla Otava on taivaanlaen länsireunalle. Seuraamalla Otavan kauhanvartta alaspäin löytyy kirkas Karhunvartijan Arcturus, ja linjaa vielä alas jatkettaessa vastaan tulee Neitsyen Spica. Kesäkolmion tähdet näkyvät idän suunnalla –  Joutsenen Deneb ja Lyyran Vega ovat korkealla ja Kotkan Altair –tähti lähempänä horisonttia.

Helmikuussa ei planeettoja juuri näy – ne ovat niin lähellä Aurinkoa, ettei niitä pysty erottamaan. Mars ja Uranus löytyvät iltataivaalta.  

Mars on edelleen kirkkaana korkealla eteläisellä taivaalla Oinaan tähdistössä. Se siirtyy Härän tähdistöön 24.2. Uranus löytyy kiikareilla melko korkealta eteläiseltä taivaalta illalla.

Täysikuu on 27.2., jolloin Kuu on Leijonan tähdistössä. Kasvava Kuu on lähellä Uranusta 17.2., ja lähes puolikuuna 18.-19.2. Marsin lähellä.   

Aurinko on aluksi Kauriin tähdistössä, mutta siirtyy 16.2. Vesimieheen.

Auringonlaskun tienoilla voi näkyä helmiäispilviä. Ne loistavat kirkkaina ja joskus auringonlaskun jälkeen jopa värillisinä. Olosuhteet helmiäispilville on, kun syvä matalapaine ohittaa Suomeen pohjoisesta ja muuten vallitsee läntinen ilmavirtaus. Helmiäispilvet ovat runsaimmillaan pohjoisessa. Jääsumuhaloja voi nähdä kovien pakkasten aikaan esimerkiksi valopilareina keinovalolähteiden yläpuolella. Auringon ja Kuun ympärillä voi nähdä halorenkaita ja muita halomuotoja. Kovien pakkasten aikaan voi jäätyneen vesistön yläpuolella näkyä lisäksi kangastuksia. Kuvassa Kuun halorenkaita, kuvan lähde NASA.

Jätä kommentti

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0.00