Tammikuussa yöt ovat edelleen pitkiä – pimeää riittää etelässä 14 tuntia ja pohjoisessa 16 tunnin ajan. Utsjoella Aurinko nousee horisontin yläpuolelle 17.1. Tammikuun alussa (tarkalleen 3.1. klo 19:16) Maa on radallaan lähimpänä Aurinkoa. Aurinko on Jousimiehen tähdistössä ja siirtyy Kauriiseen 20.1.
Alkuillasta taivaanlaella näkyy W-muotoinen Kassiopeia. Sen alapuolella on Andromeda, jonka alapuolella lounaaseen päin on puolestaan suuri Pegasus-neliö. Orionin tuttu tiimalasin muotoinen tähtikuvio on noussut kaakosta. Ajomiehen kirkas Capella on jo korkealla idässä. Otava on matalalla pohjoisessa.
Iltayöstä pääsee nauttimaan talvisen taivaan kirkkaimmista tähdistöistä. Orion on puolen yön maissa etelässä, ja sen avulla löytyy joukko kirkkaita tähtiä ja tähdistöjä. Orion vyön linjaa alas seuraamalla löytää horisontista taivaankantemme kirkkaimman tähden Siriuksen, ja vyötä ylöspäin seuraamalla päätyy punaisena hohtavaan Härän Aldebaran –tähteen. Tiimalasin yläpuolella on Ajomiehen viisikulmion muotoinen tähdistö, jonka yläreunassa loistaa kirkas Capella. Capellan vasemmalla puolella loistavat Kaksosten kirkkaat Castor ja Pollux –tähdet. Härän oikealla puolella siintävät Plejadit. Siriuksen ja Kaksosten väliin jää Pienen koiran Procyon –tähti. Orionin tähtiä kannattaa tutkia rauhassa, ne ovat keskenään selvästi erivärisiä. Vyön alla näkyy utumainen Orionin suuri kaasusumu.
Aamulla Otava on siirtynyt taivaanlaelle, ja sen alapuolella lounaassa on Leijonan tähtikuvio. Seuraamalla Otavan kauhanvartta alaspäin löytyy kirkas Karhunvartijan Arcturus, ja linjaa vielä alas jatkettaessa vastaan tulee Neitsyen Spica. Kesäkolmio näkyy idän suunnalla, Joutsenen Deneb ja Lyyran Vega ovat korkealla, ja Kotkan Altair –tähti näkyy lähellä horisonttia.
Tammikuussa Merkurius, Venus ja Mars ovat Auringon suunnalla, joten niitä ei voi nähdä. Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus ovat iltataivaalla.
Jupiter on iltataivaalla korkealla etelässä Kaksosten tähdistössä. Saturnuksen löytää myös iltataivaalta etelä-lounaasta Vesimiehen tähdistöstä, mutta 15.1. Saturnus siirtyy Kalojen tähdistöön. Uranus on melko korkealla eteläisellä iltataivaalla Härän tähdistössä. Neptunuksen voi löytää hyvillä kiikareilla tai pienelä kaukoputkella Kalojen tähdistöstä eteläiseltä taivaalta.
Täysikuu on 3.1., jolloin Kuu on korkealla Kaksosten tähdistössä.
Yöllä 3./4.1. täysikuu ohittaa läheltä Jupiterin. Niiden välinen etäisyys on pienimmillään kello kahden maissa. Lähistöllä ovat myös Kaksosten kirkkaat tähdet Castor ja Pollux. Seuraavana yönä 4./5.1. vähenevä kuperakuu on Praesepen tähtijoukon lähellä ja 6.-7.1. Leijonan Reguluksen lähellä. Illalla 23.1. kasvava Kuu on Saturnuksen ja Neptunuksen lähellä. Yöllä 27./28.1. kasvava kuperakuu on Plejadien eli Seulasten lähellä ja Saturnus varsin lähellä Neptunusta. Yöllä 30./31.1.
Kvadrantidien tähdenlentoparvi on aktiivinen 28.12.-12.1., ja sen maksimi on yöllä 3./4.1. Tähdenlennot näyttävät tulevan Karhunvartijan tähdistön yläosista. Parasta havaintoaikaa on aamuyö,mutta täysikuu haittaa havainnointia.
Auringonlaskun tienoilla voi näkyä helmiäispilviä. Ne loistavat kirkkaina ja joskus auringonlaskun jälkeen jopa värillisinä. olosuhteet helmiäispilville on, kun syvä matalapaine ohittaa Suomeen pohjoisesta ja muuten vallitsee läntinen ilmavirtaus. Helmiäispilvet ovat runsaimmillaan pohjoisessa. Jääsumuhaloja voi nähdä kovien pakkasten aikaan esimerkiksi valopilareina keinovalolähteiden yläpuolella. Auringon ja Kuun ympärillä voi nähdä halorenkaita ja muita halomuotoja. Kovien pakkasten aikaan voi jäätyneen vesistön yläpuolella näkyä lisäksi kangastuksia.