TAIVAALLA TAPAHTUU TAMMIKUUSSA

Tammikuussa yöt ovat edelleen pitkiä – pimeää riittää etelässä 14 tuntia ja pohjoisessa 16 tunnin ajan. Utsjoella Aurinko nousee horisontin yläpuolelle 17.1. Tammikuun alussa Maa on radallaan lähimpänä Aurinkoa.  

Alkuillasta taivaanlaella näkyy W-muotoinen Kassiopeia. Sen alapuolella on Andromeda, jonka alapuolella lounaaseen päin on puolestaan suuri Pegasus-neliö. Orionin tuttu tiimalasin muotoinen tähtikuvio on noussut kaakosta. Ajomiehen kirkas Capella on jo korkealla idässä. Otava on matalalla pohjoisessa.

Iltayöstä pääsee nauttimaan talvisen taivaan kirkkaimmista tähdistöistä. Orion on puolen yön maissa etelässä, ja sen avulla löytyy joukko kirkkaita tähtiä ja tähdistöjä. Orion vyön linjaa alas seuraamalla löytää horisontista taivaankantemme kirkkaimman tähden Siriuksen, ja vyötä ylöspäin seuraamalla päätyy punaisena hohtavaan Härän Aldebaran –tähteen. Tiimalasin yläpuolella on Ajomiehen viisikulmion muotoinen tähdistö, jonka yläreunassa loistaa kirkas Capella. Capellan vasemmalla puolella loistavat Kaksosten kirkkaat Castor ja Pollux –tähdet. Härän oikealla puolella siintävät Plejadit. Siriuksen ja Kaksosten väliin jää Pienen koiran Procyon –tähti. Orionin tähtiä kannattaa tutkia rauhassa, ne ovat keskenään selvästi erivärisiä. Vyön alla näkyy utumainen Orionin suuri kaasusumu.

Aamulla Otava on siirtynyt taivaanlaelle, ja sen alapuolella lounaassa on Leijonan tähtikuvio. Seuraamalla Otavan kauhanvartta alaspäin löytyy kirkas Karhunvartijan Arcturus, ja linjaa vielä alas jatkettaessa vastaan tulee Neitsyen Spica. Kesäkolmio näkyy idän suunnalla, Joutsenen Deneb ja Lyyran Vega ovat korkealla, ja Kotkan Altair –tähti näkyy lähellä horisonttia.

Tammikuussa iltataivaalla näkyvät Mars, Uranus ja Neptunus. Venus näkyy aamutaivaalla.    

Venus näkyy lähellä horisonttia hieman ennen auringonnousua kuun alussa. Se on aluksi Käärmeenkantajan tähdistössä, mutta siirtyy Jousimieheen 5.1. Kuu on Venuksen lähellä aamulla 11.1. Marsin löytää illan hämärryttyä korkealta eteläiseltä taivaalta. Vuoden alussa se on Kalojen tähdistössä ja siirtyy Oinaan tähdistöön 5.1. Uranus on Oinaan tähdistössä etelässä iltayöstä, ja sen voi erottaa pimeänä kuuttomana yönä jopa paljaalla silmällä. Mars ja Uranus ovat lähellä toisiaan 18.-22.1., ja kasvava Kuu on tämän planeettaparin lähellä 21./22.1. yöllä. Neptunus on Vesimiehen tähdistössä eteläisellä taivaalla illalla. Kuu on lähellä Neptunusta 17.1. illalla.  

Täysikuu on 28.1., jolloin Kuu on Kravun tähdistössä.  

Kvadrantidien tähdenlentoparvi on aktiivinen 28.12.-12.1., ja sen maksimi on yöllä 3.1. ja 4.1.  Tähdenlennot näyttävät tulevan Karhunvartijan tähdistön yläosista.

Auringonlaskun tienoilla voi näkyä helmiäispilviä. Ne loistavat kirkkaina ja joskus auringonlaskun jälkeen jopa värillisinä. olosuhteet helmiäispilville on, kun syvä matalapaine ohittaa Suomeen pohjoisesta ja muuten vallitsee läntinen ilmavirtaus. Helmiäispilvet ovat runsaimmillaan pohjoisessa. Jääsumuhaloja voi nähdä kovien pakkasten aikaan esimerkiksi valopilareina keinovalolähteiden yläpuolella. Auringon ja Kuun ympärillä voi nähdä halorenkaita ja muita halomuotoja. Kovien pakkasten aikaan voi jäätyneen vesistön yläpuolella näkyä lisäksi kangastuksia.

Jätä kommentti

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 items - 0.00