TAIVAALLA TAPAHTUU MARRASKUUSSA

Yöt ovat nyt pisimmillään. Eteläisessä Suomessa pimeää aikaa on kuun alussa 12 tuntia ja lopussa jo 14 tuntia, pohjoisemmassa pari tuntia tätäkin enemmän. Tähtitaivasta pääsee tarkkailemaan jo klo 18 alkaen – jos sää on kirkas.

Kesäkolmio näkyy edelleen lounaisella taivaalla alkuillasta, ja Kassiopeia on lähellä taivaanlakea. Kassiopeian ja Joutsenen välissä näkyy himmeähkö sahanterän muotoinen Sisiliskon tähdistö. Härän tähdistö ja sen punainen Aldebaran-tähti nousevat koillisesta Ajomiehen Capella-tähden alapuolelle. Ennen keskiyötä Orion nousee kaakosta. Sen ympärillä näkyy Kaksosten Castor ja Pollux sekä Pieni koira Procyon-tähtineen.

Aikaisen aamun kulkijoita hemmotellaan talven kirkkailla tähtikuvioilla. Orionin tiimalasin muotoinen tähtikuvio on laskemassa länteen, sen alapuolella lounaassa lähellä horisonttia hohtaa kirkas Sirius. Leijonan tähdistö on etelässä ja matalalla kaakossa näkyy Neitsyen Spica. 

Marraskuussa taivaalta löytyvät jo kaikki planeetat, kun kuun puolivälistä alkaen näkyviin tulevat Merkurius ja Venus.

Merkurius tulee näkyviin kakkoiselle aamutaivaalle 21.11.Se on Vaa’an tähdistössä. Venus on loppukuusta eteläkaakon taivaalla tunti ennen auringonnousua. Mars näkyy aamutaivaalla korkealla etelässä ja se on Leijonan tähdistössä. Jupiter on lähellä Marsia korkealla eteläisellä taivaalla aluksi eteläkaakossa ja loppukuusta eteläisellä taivaalla. Saturnus on iltataivaalla etelässä Valaskalan tähdistössä. Uranus on oppositiossa 26.11. ja näkyy koko yön. Se on etelässä Härän tähdistössä puolen yön jälkeen. Neptunuksen näkemiseen tarvitaan hyvätehoiset kiikarit tai kaukoputki. Se on etelässä Kalojen tähdistössä iltataivaalla.

Kuun viimeinen neljännes on 1.11., jolloin Kuu on Kravun tähdistössä etelässä pari tuntia ennen auringonnousua. Kapean kuunsirpin voi löytää 7.11. tunti ennen auringonnousua matalalta kaakosta.

Puolikuu on yöllä 1./2.11. lähellä Praesepen tähtijoukkoa ja Marsia. Seuraavana yönä, 2./3.11. vähenevä Kuu on illalla lähellä Marsia ja Jupiteria. 3.11. vähenevä Kuu on aamuyöllä lähellä Leijonan Regulusta. Venus ja Neitsyen tähdistön Spica -töhti ovat lähellä toisiaan 3.-21.11., lähimmillään 9.11. 3.-29.11. Jupiter ja Mars ovat varsin lähellä toisiaan, ja niiden välinen etäisyys on pienimmillään 15./16.11.. 7.11. kapea kuunsirppi on Venuksen ja Spican lähellä. 20./21.11. Kasvava kuperakuu on Saturnuksen lähellä. 23.-28.11. Mars on varsin lähellä Leijonan Regulus -tähteä, pienimmillään etäisyys on 25./26.11. 24.-25.11. täysikuu on Plejadien lähellä aamuyöllä. Kuu on 27./28.11. Kaksosten Castor -tähden lähellä ja seuraavana yönä lähellä Praesepen tähtijoukkoa. 29.11.-1.12. vähenevä kuperakuu on Jupiterin lähellä. Yöllä 29./30.11. Ku, Jupiter ja Mars muodostavat itäisellä taivaalla tasavälisen suoran jonon. Aamuyöllä Kuu siirtyy lähemmäksi planeettoja ja on aivan niiden vieressä tunti ennen auringonnousua.

Aurinko on kuun alussa Vaa’an tähdistössä ja siirtyy 23.11. Skorpioniin ja 30.11. Käärmeenkantajan tähdistöön. Utsjoella kaamosaika alkaa 25.11., kun Auringon kiekon yläreuna painuu horisontin alapuolelle. Seuraava auringonnousu nähdään Utsjoella 16.1.2026.

Tauridien tähdenlentoja voi nähdä koko marraskuun ajan, parhaiten mahdollisesti 12.11. Tähdenlennot näyttävät tulevan Plejadien tähtijoukon tienoilta. Leonidien meteoriparvi on aktiivinen 6.-30.11., ja sen maksimi on 17./18.11. yöllä. Meteorit näyttävät tulevan Leijonan tähdistön suunnalta.

Marraskuussa saattaa jo nähdä helmiäispilviä. Ne ovat vaaleita tai värillisiä pilviä auringonnousun tai -laskun tienoilla. Eniten helmiäispilviä voi nähdä Pohjois-Suomessa. Revontulia voi näkyä etelämmässäkin. 

Jätä kommentti

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0.00€