• Pieni tähtipuoti

    Lönnrotinkatu 15

Alnilam - pieni tähtipuoti täynnä kaikkea taivaallista.

Ajankohtaista

 

POIKKEUKSIA AUKIOLOAIKOIHIN

Alnilam sulkee ovet torstaina 10.1. jo klo 16, sillä siirrymme avaamaan pop up puotimme Tieteiden talolle Tieteiden yöhön.  Tervetuloa tutustumaan oudoimpiin kojeisiin ja ihmeellisiin instrumentteihin Tieteiden talolle klo 17-21!

Perjantaina 11.1. Alnilam sulkee ovet jo klo 16.00.

TAIVAALLA TAPAHTUU TAMMIKUUSSA

Tammikuussa yöt ovat edelleen pitkiä – pimeää riittää etelässä 14 tuntia ja pohjoisessa 16 tunnin ajan. Utsjoella Aurinko nousee horisontin yläpuolelle 17.1. Maa on perihelissä eli kiertoradallaan lähimpänä Aurinkoa 3.1. aamulla. Täydellinen kuunpimennys nähdään 21.1.

Alkuillasta taivaanlaella näkyy W-muotoinen Kassiopeia. Sen alapuolella on Andromeda, jonka alapuolella lounaaseen päin on puolestaan suuri Pegasus-neliö. Orionin tuttu tiimalasin muotoinen tähtikuvio on noussut kaakosta. Ajomiehen kirkas Capella on jo korkealla idässä.

Iltayöstä pääsee nauttimaan talvisen taivaan kirkkaimmista tähdistöistä. Orion on puolen yön maissa etelässä, ja sen avulla löytyy joukko kirkkaita tähtiä ja tähdistöjä. Orion vyön linjaa alas seuraamalla löytää horisontista taivaankantemme kirkkaimman tähden Siriuksen, ja vyötä ylöspäin seuraamalla päätyy punaisena hohtavaan Härän Aldebaran –tähteen. Tiimalasin yläpuolella on Ajomiehen viisikulmion muotoinen tähdistö, jonka yläreunassa loistaa kirkas Capella. Capellan vasemmalla puolella loistavat Kaksosten kirkkaat Castor ja Pollux –tähdet. Härän oikealla puolella siintävät Plejadit. Siriuksen ja Kaksosten väliin jää Pienen koiran Procyon –tähti. Orionin tähtiä kannattaa tutkia rauhassa, ne ovat keskenään selvästi erivärisiä. Vyön alla näkyy utumainen Orionin suuri kaasusumu.

Aamulla Otava on siirtynyt taivaanlaelle, ja sen alapuolella lounaassa on Leijonan tähtikuvio. Seuraamalla Otavan kauhanvartta alaspäin löytyy kirkas Karhunvartijan Arcturus, ja linjaa vielä alas jatkettaessa vastaan tulee Neitsyen Spica. Kesäkolmio näkyy idän suunnalla, Joutsenen Deneb ja Lyyran Vega ovat korkealla, ja Kotkan Altair –tähti näkyy lähellä horisonttia.

Tammikuussa iltataivaalla näkyvät Mars, Uranus ja Neptunus. Aamutaivaan planeetat ovat Venus ja Jupiter.

Venus näkyy kirkkaana eteläkaakkon taivaalla. Se on aluksi Vaa’an tähdistössä mutta siirtyy Skorpioniin 9.1., Käärmeenkantajaan 14.1. ja Jousimieheen 31.1. . Venus ja Jupiter ovat lähellä toisiaan aamuisin 18.-27.1., kaikkein lähimpänä 22.1. Kuunsirppi on Venuksen lähellä aamulla 1.1 ja 2.1. sekä 31.1. Marsin löytää iltataivaalta lounaasta Kaloen tähdistöstä. Marsin punainen väri erottuu hyvin, vaikka itse planeetta onkin aika himmeä. Kuu on Marsin lähellä illalla 12.1.

Jupiter on aamulla Käärmeenkantajan tähdistössä kaakossa etelässä. Se on lähellä Venusta 18.-27.1. ja lähimpänä 22.1. aamulla. Kapea kuunsirppi on Jupiterin lähellä 3.1. ja 31.1. aamulla. Uranus on Kalojen tähdistössä etelässä iltayöstä, ja sen voi erottaa pimeänä kuuttomana yönä jopa paljaalla silmällä. Neptunus on Vesimiehen tähdistössä matalalla lounaassa illalla. Neptunuksen havaitsemiseen tarvitaan jo isot kiikarit tai kaukoputki.

Kapea vähenevä kuunsirppi näkyy matalalla kaakkoisella taivaalla aamuhämärässä 4.1. Täysikuu on 21.1. Hyvin kapea kasvava kuunsirppi näkyy 7.1. illan hämärässä matalalla lounaassa.

Täydellinen kuunpimennys näkyy koko Suomessa 21.1. Pohjois-Suomessa pimennys näkyy kokonaan, mutta eteläisimmässä Suomessa Kuun poistuminen puolivarjosta jää näkymättä. Pimennys alkaa klo 4.36, jolloin Kuu siirtyy puolivarjoon. Täydellinen vaihe on 6.41-7.43, ja pimennys on syvimmillään klo 7.12. Osittainen vaihe päättyy 8.51 ja puolivarjopimennys 9.48. Helsingin korkeudella Ku laskee jo 9.13 ja Oulussa 10.02.

 

Kvadrantidien tähdenlentoparvi on aktiivinen 28.12.-12.1., ja sen maksimi on 4.1. aamuyöllä. Tähdenlennot näyttävät tulevan Karhunvartijan tähdistön yläosista.

Auringonlaskun tienoilla voi näkyä helmiäispilviä. Ne loistavat kirkkaina ja joskus auringonlaskun jälkeen jopa värillisinä. olosuhteet helmiäispilville on, kun syvä matalapaine ohittaa Suomeen pohjoisesta ja muuten vallitsee läntinen ilmavirtaus. Helmiäispilvet ovat runsaimmillaan pohjoisessa. Jääsumuhaloja voi nähdä kovien pakkasten aikaan esimerkiksi valopilareina keinovalolähteiden yläpuolella. Auringon ja Kuun ympärillä voi nähdä halorenkaita ja muita halomuotoja. Kovien pakkasten aikaan voi jäätyneen vesistön yläpuolella näkyä lisäksi kangastuksia.

KUUKAUDEN TÄHDISTÖ

Himmeä Kauriin tähdistö näkyy meillä parhaiten heinä-elokuussa keskiyöllä ja syyskuussa iltayöstä. Kauris on vanhimpia nimettyjä tähdistöjä. Babylonialaiset kutsuivat sitä Kalavuoheksi, ja se hallitsi tähtitaivaan aluetta, jossa ”virtasivat” suuret tähtitaivaan joet, Eufrat ja Tigris.

Kreikkalaisillekin Kauris oli vuohenpäinen mutta kalanpyrstöinen olento, joka yhdistettiin huilua soittavaan Pan-jumalaan. Tarun mukaan Typhon-hirviö pelästytti kerran jumalat, jotka suojautuivat naamioitumalla erilaisiksi eläimiksi. Pan-jumala muutti itsensä vuoheksi, mutta koska hän samalla pelästyksissään loikkasi jokeen, hänen takaruumiinsa muuttuikin kalaksi. Näystä huvittunut Zeus kohotti tämän oudon olennon tähdistöksi taivaalle.

Noin 2000 vuotta sitten, kun Ptolemaios kirjasi muistiin aikansa tähtitieteen osaamisen, Aurinko näkyi eteläisimpänä ollessaan Kauriin tähdistön suunnassa, mistä nimitys Kauriin kääntöpiiri on peräisin. Kauriin kääntöpiirillä Aurinko kohosi zeniittiin talvipäivänseisauksen hetkellä eli eteläisen pallonpuoliskon keskikesällä. Nimitys Kauriin kääntöpiiri on jäänyt käyttöön, vaikka nykyisin Aurinko onkin talvipäivänseisauksen aikaan Jousimiehen tähdistössä.

Astrologiassa Kauris kattaa ajan 22.12. – 19.1.. Nykyään Aurinko näkyy Kauriin suunnassa 19.1.-16.2..