Eteläisessä Suomessa päästään vielä nauttimaan keskiyön jälkeen tähtitaivaan tapahtumista, mutta Pohjois-Suomessa yöt alkavat olla kuun puolivälistä alkaen jo liian valoisia. Utsjoella viimeinen pimeä yö on 10.4. ja Oulun korkeudella 24.4.
Keskiyöllä Otava – ja koko Ison Karhun tähdistö – on aivan taivaan laella. Karhun asento on epätavallisempi: sen tassut sojottavat lounaaseen ja häntä (kauhan varsi) kaakkoon. Hännän kaarta alas seuraamalla päädytään kirkkaaseen Karhunvartijan Arcturus –tähteen ja edelleen Neitsyen Spica –tähteen. Vielä alemmas kaarta jatkamalla löytää horisontin läheltä Korpin tähdistön. Karhunvartijan vasemmalla puolella idässä on Pohjan kruunu, himmeiden tähtien muodostama kaari ja siitä edelleen vasemmalle hieman ihmishahmoa muistuttava Herkuleen tähtikuvio. Kesäkolmion ylimmät tähdet Lyyran Vega ja Joutsenen Deneb ovat matalalla koillisessa. Kolmion alin tähti, Kotkan Altair, nousee vasta aamuyön puolella. Leijonan tähdistö on Ison Karhun alapuolella etelässä. Kaksosten kirkkaimmat tähdet Castor ja Pollux loistavat lännessä ja niiden oikealla puolella Ajomies Capella-tähtineen.
Aamuyöllä ennen päivänkoittoa taivaalla näkyy tähdistöjä, jotka eivät ole muina aikoina nähtävissä. Lähellä horisonttia etelässä näkyy Vaa’an tähdistö sekä Skorpionin tähdistön yläosat. Lounaassa Neitsyen ja Leijonan alapuolella näkyvät Korpin lisäksi Malja, Sekstantti ja Vesikäärme horisontin tuntumassa.
Huhtikuussa edes jotenkin näkyviä planeettoja ovat vain Venus, Jupiter, ja Uranus. Venuksen löytää illalla Auringon laskettua matalalta länsiluoteesta. Se on Oinaan tähdistössä ja siirtyy 19.4. Härkään. Jupiter on vielä korkealla etelälounaan iltataivaalla. Se on Kaksosten tähdistössä. Uranus on matalalla lännessä auringonlaskun jälkeen, ja loppukuusta se laskee jo pari tuntia Auringon jälkeen. Uranus on Härän tähdistössä.
Täysikuu on 2.4., jolloin Ku on Neitsyen tähdistössä. Kapea kuunsirppi löytyy 18.4. kohta auringonlaskun jälkeen varsin matalalta länsiluoteesta.
Aurinko on alkukuusta Kalojen tähdistössä ja siirtyy 19.4. Oinaaseen.
Yöllä 2./3.4. täysikuu on lähellä Neitsyen Spica -tähteä. 7.4. vähenevä kuperakuu on Skorpionin Antares -tähden lähellä. Iltaisin 18.-19.4. kapea kuunsirppi on Venuksen lähellä ja 19./20.4. Plejadien lähellä. Aamuöisin 22.-23.4. kasvava Kuu on Jupiterin ja Pollux -tähden lähellä. 25./26.4. kasvava kuperakuu on lähellä Regulus -tähteä. 29.4.-1.5. kasvava kuperakuu on Spican lähellä.
Lyridien tähdenlentoparvi on aktiivinen 14.-30.4., ja sen maksimi on 22.4. Tähdenlentoja kannattaa tarkkailla eteläisessä Suomessa aamuyöllä.
Huhtikuuta kutsutaan usein halokuukaudeksi, sillä silloin voi nähdä haloilmiöitä lähes päivittäin. Usein voi nähdä myös hienoja halonäytelmiä. Kannattaa aina katsahtaa Auringon tai Kuun suuntaan ja peittää kyseinen valonlähde vaikka sormella ja tutkailla ympäröivää taivasta!