Eteläisimmässä Suomessa vaalea yötaivas ei mahdollista muuta kuin kaikkein kirkkaimpien tähtien havainnoinnin, mutta niitä voi silti löytää aika monta, kun tarkkaan katsoo!
Kesäpäivän seisaus on 21.6., jolloin Aurinko on Härän tähdistössä lähellä Kaksosten rajaa. Yö on lyhimmillään ja päivä pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. Eteläisessä Suomessa Aurinko on horisontin yläpuolella lähes 19 tuntia ja Oulun korkeudella 22 tuntia. Lapissa Aurinko ei laske ollenkaan.
Kesäkolmion kirkkaat tähdet Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja Kotkan Altair ovat korkealla kaakossa. Deneb ja Lyyra ovat ylimpänä, Altair niiden alapuolella. Lounaassa erottuu Karhunvartijan Arcturus –tähti. Pohjoisessa lähempänä horisonttia voi erottaa Ajomiehen Capellan. Kuun alkupuolella voi vielä lisäksi nähdä horisontin lähettyvillä etelässä Skorpionin Antareksen. Kirkkaimpien tähtien lähettyviltä on Etelä-Suomessa mahdollista erottaa lisääkin tähtiä eteläisen taivaan alueelta. Kun ottaa avuksi kiikarit, tähtiä näkyy enemmän.
Vaalean yötaivaan johdosta planeetat eivät juurikaan näy.Kuun alussa voi vielä löytää Marsin Kuun läheltä. Täysikuu 11.6. on erittäin matalalla horisontissa Käärmeenkantajan tähdistössä. Pohjoisemmassa Suomessa Kuu ei nouse lainkaan.
Männyn kukinnon aiheuttamia siitepölykehiä voi nähdä vielä kesäkuussakin. Ne ovat Auringon ympärillä näkyviä reunoiltaan värillisiä kehiä. Peitä aina Aurinkoon päin katsoessasi itse Aurinko jollakin sopivalla, vaikkapa kämmenelläsi. Vesialueilla kangastukset ovat yleisiä, kun vedet ovat vielä kylmiä vaikka ilman lämpötila alkaakin olla kesäinen.
Kesäkuusta elokuuhun näkyy valaisevia yöpilviä. Kesäkuussa niitä näkyy vain Etelä-Suomessa ja juhannuksen jälkeen niitä voi esiintyä varsin usein, jopa pari kertaa viikossa. Parhaiten niitä löytää klo 01-02 tienoilla pohjoisen suunnalta. Tunnusomaista valaiseville yöpilville on vaalea tai sinertävä väri ja kirkas hohde.