Yö yöltä taivas pimenee ja entistä enemmän tähtiä tulee näkyviin. Yötkin ovat vielä suhteellisen lämpimiä, joten kannattaa varautua viettämään aikaa yötaivaan alla! Makuupussi, tyyny ja kiikarit ovat mainioita lisävarusteita. Elokuun taivaantarkkailijoita hemmotellaan Perseidien tähdenlentoparvella. Suomessa nähdään osittainen auringonpimennys 12.8.
Jo iltahämärän aikaan erottuvat Kesäkolmion tähdet: Joutsenen tähdistön Deneb ja Lyyran tähdistön Vega taivaanlaella sekä Kotkan Altair alempana etelässä. Suurin piirtein Kolmion keskellä on Albireo, Joutsenen alin tähti. Kiikareilla katsomalla Albireo paljastuu kauniiksi kaksoistähdeksi. Kotkan tähdistöstä vasemmalle yläviistoon löytyy pieni Delfiinin tähdistö. Pegasuksen neliö on Joutsenen vasemmalla puolella, ja Lyyrasta oikealle löytyy ihmishahmoa muistuttava Herkules. Otava löytyy luoteiselta taivaalta, ja sen kauhan kaarta seuraamalla päätyy lännessä oranssina hehkuvaan Karhunvartijan Arcturus –tähteen. Riittävän pimeässä havaintopaikassa Linnunrata näkyy upeasti etelästä koilliseen kulkevana vanana, jonka alueelta löytyvät Kotka, Joutsen, Kassiopeia ja Ajomies.
Planeetat alkavat näkyä taivaalla. Merkurius näkyy kuun alkupuolella matalalla koillisessa vajaa tunti ennen auringonnousua. Merkurius on Kaksosten tähdistössä ja siirtyy 8.8. Krapuun, josta edelleen Leijonaan 19.8. Mars näkyy noin tunti ennen auringonnousua itäkoillisessa. Se on Härän tähdistössä ja siirtyy 12.8. Kaksosiin. Jupiter nousee kuun loppupuolellaitäkoilliselle taivaalle lähes 2,5 tuntia ennen auringonnousua. Se on Kravun tähdistössä. Saturnus on aamuyöstä eteläkaakossa, loppukuusta etelälounaassa jo kohtuullsien korkealla Kalojen tähdistössä. Uranus on aamuyön taivaalla idässä. Loppukuusta se näkyy kaakossa Härän tähdistössä. Neptunus on eteläkaakossa Kalojen tähdistössä aamuyöllä. Sen löytämiseen tarvitaan isot kiikarit tai kaukoputki.
Täysikuu on 28.8., jolloin Kuu on Vesimiehen tähdistössä etelässä. Vähenevä kuperakuu on Saturnuksen lähellä 3./4.8., lähellä Plejadeja 6./7.8. ja lähellä Marsia 9.8. Hyvin kapea kuunsirppi on Merkuriuksen lähellä 11.8. Jupiter ja Merkurius ovat lähellä toisiaan 13.-18.8. Vähenevä kuperakuu on Saturnuksen lähellä jälleen 30./31.8.
Aurinko on kuun alussa Kravussa ja siirtyy 11.8. Leijonaan. Ensimmäinen pimeä tähtientarkkailuyö koittaa 1.8.
Elokuun taivaantarkkailijaa hemmotellaan runsailla meteoriparvilla. Aktiivisin ja tunnetuin niistä on Perseidit, joka on aktiivinen 17.7.-24.8. Eniten tähdenlentoja näkyy 10.-14.8., ja maksimi osuu aamuyöhön 13.8. Mitä vähemmän valosaastetta on taivaalla, sitä enemmän tähdenlentoja voi nähdä. Meteorit näyttävät tulevan Perseuksen ja Kassiopeian tähdistöjen tienoilta koillistaivaalta.
Muita tähdenlentoparvia ovat Eteläiset Delta-akvaridit (aktiivinen 12.7.-23.8.), Kappa-cygnidit (3.-28.8., maksimi 17.8.) Joutsenen suunnalla sekä Aurigidit (28.8.-5.9., maksimi kuun vaihteessa) Ajomiehen Capellan suunnassa.
Elokuun alussa näkyy vielä runsaasti valaisevia yöpilviä. Ukkoskuurojen jälkeen taivaalla voi näkyä kirkkaita sateenkaaria.
OSITTAINEN AURINGONPIMENNYS 12.8. illalla
Aurinko pimenee osittain keskiviikkona 12.8. enne auringonlaskua. Täydellisenä pimennys näkyy Pohjoisnavalla, Grönlannissa, Islannissa ja Espanjassa.
Etelä-Suomessa pimennys alkaa klo 20.00, pohjoisimmassa Suomessa 19.45. Maksimissan pimennys on 83-85 % klo 20.39 (Kilpisjärvi) ja 20.54 (Maarianhamina) aikoihin. Koska Aurinko on jo laskemassa, se on pimennyksen aikaan varsin matalalla länsiluoteessa. Pimennyksen nähdäkseen onkin syytä etsiä havaintopaikka, josta on mahdollisimman esteetön näkymä tähän ilmansuuntaan. Itä- ja EteläSuomessa Aurinko laskee ennen pimennyksen päättymistä, mutta vasta syvimmän vaiheen jälkeen. Pohjoisessa pimennys päättyy klo 21.32-21.40 tienoilla.
Aurinkoa voi katsella turvallisesti VAIN SERTIFIOIDUILLA AURINGONPIMENNYSLASEILLA. Tällaisia laseja on saatavissa Alnilamista sekä Alnilamin verkkokaupasta.